Esiopetus
Esiopetus rakentuu yhteiskunnan perusarvojen pohjalle. Nämä ilmenevät kansallisesta lainsäädännöstä ja kansainvälisistä julistuksista, suosituksista tai sopimuksista, joilla ihmisoikeuksia ja maapallon elinkelpoisuutta pyritään vaalimaan. Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen ohjaamalla häntä vastuulliseen toimintaan ja yteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Siinä tuetaan ja seurataan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä sekä ennalta ehkäistään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden.

Esiopetuksessa erityistä tukea tarvitsevat lapset, joiden kehityksen, kasvun ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vammaisuuden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat lapset, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea kasvulleen. Erityiseen tukeen ovat oikeutettuja myös lapset, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden ja huoltajan mukaan kehityksessään oppimisvalmiuksiin liittyviä riskitekijöitä. Lisäksi erityistä tukea esiopetuksessa tulee antaa lapsille, jotka ovat pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä tai joiden perusopetuksen aloittamista on päätetty siirtää vuotta myöhemmäksi, sekä lapset, jotka otetaan tai siirretään erityisopetukseen esiopetuksen aikana.

Lapsen esiopetuksen fyysinen ja sosiaalinen oppimisympäristö ja tarvittavat tukipalvelut tulee ensisijaisesti järjestää niin, että lapsi voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua ryhmän toimintaan.

Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tulee laatia lapsen esiopetuksen suunnitelma yhdessä huoltajan ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelman tulee sisältää lapsen kasvulle ja kehitykselle asetettavat tavoitteet sekä arvio lapsen vahvuuksista ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöistä ja vaikeuksista. Suunnitelmaan kirjataan lapsen oppimisympäristöön liittyvät muutostarpeet sekä opetukseen osallistumisen edellyttämät tuki- ja oppilashuoltopalvelut, niistä vastaavat tahot ja edistymisen seuranta ja arviointi. Niille lapsille, jotka on otettu tai siirretty erityisopetukseen, suunnitelma laaditaan henkilökohtaiseksi opetuksen järjestämistä koskevaksi suunnitelmaksi (HOJKS).

Perusopetus
Valtakunnallisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin perustuvat erityisopetuksen paikalliset, kunta- ja/tai koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelman perusteiden määräysten mukaan opetuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman, jossa on kaksi yleistä oppimäärää; oppiainejakoinen ja toiminta-alueittain laadittu oppimäärä. Opetussuunnitelmasta johdetaan oppimäärät oppilaan yksilölliseen suunnitelmaan. Yleisopetuksen oppimäärän mukaan opiskeleville oppilaille voidaan laatia lapsen esiopetuksen suunnitelma ja vuosiluokilla oppimissuunnitelma. Erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS.

Tukiopetusta voivat saada oppilaat, jotka ovat jääneet tilapäisesti opinnoissaan jälkeen. Tämä opetus on ikäkauden ja edellytysten mukaista edistäen tervettä kasvua ja kehitystä. Tukiopetuksen lisäksi yhteistyöllä kodin kanssa sekä oppilaanohjauksella parannetaan oppilaan mahdollisuuksia olla yleisopetuksessa. (Katso liite 1.)

Oppilailla, joilla on vähäisiä oppimisvaikeuksia, erityisiä oppimiseen liittyviä häiriöitä tai vaikeuksia sopeutua, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikainen erityisopetus yleisopetuksessa on tarjolla oppilaalle, jolla on vähäisiä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia tai joka tarvitsee tukea oppimisvaikeuksissaan. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan järjestää eri tavoin: se voidaan järjestää yleisopetuksessa (samanaikaisopetuksena), pienissä ryhmissä tai erikseen kullekin oppilaalle.

Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Erityisopetusta annettaessa on aina huolehdittava siitä, että opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, erityisopetuksen yhteydessä tarvittava kuntoutus sekä opetukseen liittyvät kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävät on järjestetty ja erityiset apuvälineet hankittu.

Jos 10-vuotinen oppivelvollisuus ei ole mahdollista vammaisuuden tai sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi, alkaa oppivelvollisuuden suorittaminen yhtä vuotta aiemmin kuin muilla oppilailla ja kestää yksitoista vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä esiopetus voi kestää kaksi vuotta. Huoltajan niin halutessa pidennetty oppivelvollisuus voi alkaa vapaaehtoisena lapsen ollessa viisivuotias.

Vaikeimmin vammaisten ja sairaiden lasten opetus järjestetään oppiaineiden sijasta toiminta-alueittain, joita ovat kieli ja kommunikaatio, motoriset taidot, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet jaetaan osa-alueisiin.

HOJKS laaditaan sellaiseksi, että oppilaiden henkilökohtaisen opetuksen tavoitteiden saavuttamisen, oppimisprosessin ja kuntoutumisen arviointi ja seuranta on mahdollista. Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin on tarpeen oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi:

- kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista

- opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet

- oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät

- luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä

- niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä

- oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet  

- opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit

- kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä

- henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa tukipalvelujen toteutumisen seuranta.

Katso liite 1.

Peruskoulun jälkeiset opinnot

Lisäopetus
Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille voidaan järjestää perusopetuslain mukaista yhden luku¬vuoden kestävää lisäopetusta. Lisäopetukseen voidaan ottaa opiskelijaksi nuori, joka on saanut perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna. Lisäopetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää. Lisäopetuksen opetussuunnitelmaan voi kuulua perusopetuksen oppimäärään kuuluvia kaikille yhteisiä oppiaineita, perusopetuksen valinnaisia aineita, perusopetuksen tehtävän mukaisia muita aineita ja oppiainekokonaisuuksia, ammattiin valmentavia opintoja sekä työelämään tutustumista.

Ammatillinen koulutus
Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat voivat hakea tavallisiin ammatillisiin oppilaitoksiin yhteishaun yhteydessä tai siihen liittyvän joustavan haun kautta. Erityistehtävän saaneisiin oppilaitoksiin hakeudutaan suoraan tai joissakin tapauksissa yhteishaun kautta. Perusopetuksen oppilaanohjauksen ja ammatillisen koulutuksen opinto-ohjauksen avulla opiskelijoille pyritään löytämään opiskelijan toiveiden mukainen sopiva opiskelupaikka.

Ammatillisessa koulutuksessa erityisiä opetus- tai opiskelijahuoltopalveluja tarvitsevien opiskelijoiden opetus järjestetään erityisopetuksena. Erityisopetusta saavalle opiskelijalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva kirjallinen suunnitelma, josta tulee ilmetä suoritettava tutkinto, opetuksessa noudatettavat opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteet ja tutkinnon laajuus sekä opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma, erityisopetuksen peruste sekä opiskelun edellyttämät erityiset opetus- ja oppilashuoltopalvelut sekä muut opiskelijan saamat henkilökohtaiset palvelut ja tukitoimet. Koulutuksen järjestäjä vastaa erityisopetuksen järjestämisestä ja opiskelijoiden palveluista erityisopetuksessa.

Lukiokoulutus
Nykyiset säädökset (lukiolaki 629/1998, lukioasetus 810/1998) eivät tunne erityisopetuskäsitettä lukiossa. Valtioneuvoston hyväksymässä Koulutuksen ja tutkimuksen 2003–2008 kehittämissuunnitelmassa todetaan lukiokoulutuksen osalta, että erityisopetuksen tarve selvitetään ja ryhdytään tarvittaessa lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin.

Lukiolain 13 §:n mukaisesti opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin laissa säädetään ja määrätään, jos opiskelijalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan lukion oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, lukion oppimäärän suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai jos se on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä.

Lukion opiskelijan arvioinnissa ovat tällä hetkellä voimassa Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opiskelijan arvioinnin perusteet 1999. Niissä todetaan kurssin arviointiluvussa, että diagnosoidut vammat ja niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten esimerkiksi lukemis- ja kirjoittamishäiriö, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön.

Elokuussa 2005 lukioissa otetaan käyttöön uusilla opiskelijoilla uudet opetussuunnitelmat, jotka perustuvat Lukion opetussuunnitelman perusteisiin 2003. Niissä on edellä mainittua arviointikohtaa tarkennettu seuraavaan muotoon: Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa.

Ylioppilaslautakunta on määräyksellään 22.9.2000 antanut ohjeet ylioppilastutkinnon suorittamisesta ja ohjeita myös niitä opiskelijoita varten, joilla on lukihäiriö tai muu vamma tai sairaus. Vuosittain noin 1 200 ylioppilaskokelasta esittää lautakunnalle lääkärintodistuksen ja hakee huojennusta ylioppilaskokeen suorittamiseen tai vapautusta jonkin osan suorittamisesta, kuten kuurot opiskelijat kuullun ymmärtämisen kokeesta.