INTEGRAATION / INKLUUSION KEHITTÄMINEN

Kouluhallinnon uudistaminen 1990-luvulla antoi kunnille lisää päätösvaltaa ja tämä johti siihen, että erityiskoulujen määrä on vähentynyt. Toisaalta erityisluokkia on sijoitettu tavallisiin kouluihin. Valtio ylläpitää kahdeksaa perusopetusta antavaa erityiskoulua. Nämä koulut on tarkoitettu lähinnä oppilaille, jotka ovat kuulo-, näkö- tai liikuntavammaisia.

Valtion erityiskoulut ovat valtakunnallisia kehittämis- ja palvelukeskuksia, jotka antavat asiantuntijapalveluita kunnallisille ja muille kouluille sekä oppivelvollisuusikäisille opiskelun tukemiseksi tilapäistä opetusta ja kuntoutusta. Koulut voivat antaa kuntoutusta myös alle oppivelvollisuusikäisille ja peruskoulunsa päättäneille vammaisille. Valtion erityiskoulujen tehtävänä on kehittää perusopetusta ja siihen liittyvää kuntoutusta, opetussuunnitelmia, opetus- ja kuntoutusmenetelmiä, opetusvälineitä ja oppimateriaaleja, antaa ohjaus- ja informaatiopalveluja muiden koulujen oppilaille, heidän huoltajilleen, opettajille ja muulle henkilökunnalle, ohjata koulutus- ja kuntoutussuunnitelmien laatimista sekä tukea oppilaiden siirtymistä jatko-opintoihin, työelämään ja yhteiskuntaan.

Perusopetuslain mukaan ensisijainen tavoite on tarjota erityisoppilaalle mahdollisuus opiskella yleisopetuksen ryhmässä ja tarvittaessa tarjota erityisopetusta pienissä ryhmissä. Vain silloin kun tämä ei ole mahdollista, voidaan harkita toissijaista vaihtoehtoa: erityisopetus erityisryhmässä, -luokassa tai -koulussa.

Seuraavassa Suomen inkluusiokehityksen pääpiirteitä:

1. Erilliset erityisopetusta koskevat opetussuunnitelmat on poistettu, ja kaikki oppilaat opiskelevat  saman opetussuunnitelman mukaan. Sitä on voitu yksilöllistää henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaan. Opetussuunnitelmassa käytetään käsitettä ”erityisen tuen tarve”, kun tarkoitetaan erityisopetusta.

2.  Oppilashuollon palvelut täytyy sisällyttää opetussuunnitelmaan. Kunnan ja koulun tulee laatia yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan viranomaisten kanssa oppilashuollon suunnitelma, joka on osa opetussuunnitelmaa.

3. Kehitetään inkluusiota siten, että tuotetaan malleja, kunnallisen, koulun ja oppilaan tason inklusiivisen erityisopetuksen suunnitteluun, järjestämiseen ja toteutukseen yhdessä eri eturyhmien kanssa.

4.  Laaditaan yksityiskohtaisia tilastoja erityisopetuksen tarjonnasta, resursseista ja kuluista, jotta saadaan jatkuva näkemys erityisopetuksen tilasta kansallisella tasolla. Niin ikään laaditaan tilastoja, joissa vertaillaan alueellisten ja kunnallisten erojen vaikutusta.

5. Useissa hankkeissa kehitetään virtuaalista koulua erityisopetuksen tarpeisiin kansallisen strategian mukaan. Näissä hankkeissa toimii niin yksityisen kuin julkisen sektorin edustajia sekä valtion, kuntien, yliopistojen ja tutkimuskeskusten edustajia, sekä humanistisilta että teknillisiltä aloilta.

6. Käynnissä on useita hankkeita, joiden tarkoitus on ehkäistä syrjäytymistä kehittämällä tuloksellisia malleja oppimiseen sekä malleja, joiden kautta voidaan opettaa ja tukea oppilaita, joilla on mielenterveyden häiriöitä.

Koulutuksen neljännen vaiheen (katso luku 1.1) aloitti 1995 erityisopetuksen tilan arviointi, johon ovat perustuneet erityisopetuksen laadullinen kehittämisen molemmat hankkeet 1997 – 2001 ja 2002 - 2004. Valtakunnallisessa erityisopetuksen laadullisen kehittämisen hankkeessa vuosina 2002 – 2004 eheytettiin koulutuksen toimintajärjestelmiä yleis- ja erityisopetuksessa sekä ammatillisessa koulutuksessa. Tarkoituksena oli uudistaa koulutuksen ja opetuksen sekä tukipalvelujen (terveys- ja sosiaalitoimi, päivähoito ja nuorisotoimi) toimintakulttuureja ja yhteisohjausta tukemalla alue- ja kuntatasoilla palvelujärjestelmien integraatiota. Toiminta perustui jatkuvaan poikkihallinnolliseen yhteistyöhön, arviointiin ja ohjaukseen, missä otettiin huomioon erilaisten asiantuntijoiden rooli, tehtävät ja toimintamallit. Huolehdittiin siitä, että opetus- ja tukipalvelut järjestettiin oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että ne edistävät oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilashuolto tuli järjestää yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.